Myötätuulta, surffeja, siltarumpuja, kaatuneita puita, esteitä, koskia, paljon vaihtelua.

Olipa hieno rymyretki Siuntionjoelle! Tein tällä kertaa filmin, kun olin ostanut otsapantaan kiinnitettävän videokameran. Retkellä + filmissä esiintyy myös Tuomas.

Rymyretkissä on jännää viehätystä. Ensin katsoo karttaa ja havaitsee, että tuolta tuonne menee joki. Mitään varmuutta ei ole onko siellä tarpeeksi vettä, pääseekö läpi? Ympäristökeskuksen sivuilta voi tietysti katsella Siuntionjoen virtaamia, mutta se on suuntaa-antavaa. Ei tarvitse kauan pohtia, kun tuumaa, että tuonne on mentävä tuli mitä tuli.

Ja hyvinhän sieltä pääsi. Keskivauhti reitillä oli noin 4 km/h, mikä on aivan hyvä, sillä pahempaa pelättiin. Laitan muistiin vastaisuuden varalle: filmin tekoaikana virtaama oli Palojärvenkoskessa 1,3 m3/s (=ennen Karhujärveä = filmin kohtaa 7:25 asti) ja Tjusträskissä 5,5 m3/s (=Karhujärven jälkeen).

Retken logistiikka: Bussilla Nummelaan, kanootit kärräten Enäjärvelle, josta melonta alkoi. Lopetus Siuntioon, josta junalla kotiin.

Siuntionjoen yläosia voi meloa alkukeväästä (esim. Poikkipuoliaisesta Karhujärvelle). Kesällä vesi riittää vain joen helpolle alaosalle Siuntion kirkonkylältä merelle.

Keväällä Siuntionjoesta melotaan yleensä vain lyhyt "koskipätkä", jonka olen merkannut karttaan. Sitä ennenkin on paljon mielenkiintoista kuten filmistä ilmenee -- heti sen jälkeen, kun Siuntionjoki käväisee Nuuksion kansallispuiston kyljessä. Pari virtapaikkaa kannoimme ohikin kuten filmin kohdassa 6:00 Palojärvenkosken ahtaat kalaportaat.

Mitä kameraan tulee, GoPro Hero2:n superlaaja 170 asteen kuvakulma sopii retkifilmeihin. Klippejä ei voi maastossa tarkistaa vaan se onnistuu vasta kotona läppärin kautta. Usein kamera sojottaa liikaa taivaalle. Ei voi mitään -- täytyy yrittää paremmin jollain myöhemmällä retkellä.

Vielä yksi kuva = lopetuspaikka Siuntiossa (kameran voi kiinnittää otsapannalla vaikka melaan).