Suvorovin sotakanavat ovat neljä Saimaalla sijaitsevaa vuosina 1791-1798 rakennettua avokanavaa -- Suomen vanhimmat kanavat.

1285962680_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kanaville tuli tarvetta, kun ruotsalaisille tappiollisen hattujen sodan jälkeen 1743 Ruotsin ja Venäjän raja piirrettiin Saimaan halki (punainen viiva). Raja pysyi paikoillaan myös Kustaa III:n sodan (1788-1790) jälkeen.

1285962628_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Venäläisten kannalta pulma oli, että Savonlinnan ja Lappeenrannan linnoitusten välillä ei ollut huoltoyhteyttä vesitse, sillä vahvasti varusteltu Puumala kuului Ruotsille. Kenraali Aleksandr Suvorovin johdolla rakennetut neljä kanavaa avasivat uuden kuljetusreitin ja ratkaisivat ongelman. Kun Suomen sodan (1808-1809) jälkeen koko Suomi liitettiin Venäjään, kanavien sotilaallinen merkitys lakkasi.

Suvorovin sotakanavia on alettu kunnostaa 2003 kulttuurimatkailukäyttöön Museoviraston johdolla. Melojalle kaksi keskimmäistä kanavaa, Kukonharju (kuva yllä) ja Käyhkää (kuva alla) tarjoavat mahdollisuuden 70 km mittaiseen rengasretkeen (keltainen viiva kartalla).

1285962702_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Miltä reitti vaikutti? Millaisille veneille se sopii?

Vedet Saimaan itäisissä haaroissa ovat pienimuotoisia. Isompia moottoriveneitä saati purjeveneitä ei näy, minkä ymmärtää, kun huomioi kuinka matala on tien 62 silta Käyhkäällä. Toinen pitempi mutta yhtä matala silta on Käyhkään ja Kukonharjun välissä (kuva alla).

1285962730_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tällä kertaa retki tehtiin kahdella veneellä: kumivene ja kumikanootti. Tuulet olivat Suur-Saimaallakin pääosin myötäiset -- vain kerran hyppäsin kanootista kumiveneeseen ja laitoimme kanootin hinaukseen, jotta pääsimme nopeammin 4,5 km pitkän vastatuulisen selän yli.

1285962751_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Syksyinen viikonloppu tarjosi syksyn kirkkaita värejä. Ihailimme haapoja, joista hienoimmat loistivat sateenkaaren väreissä.

1285962772_img-d41d8cd98f00b204e9800998e