Kun meloin lauantaina 21.8.2010 Helsingin edustalla Rysäkarilta Lauttasaareen ja aikaa oli, sain päähäni koettaa meloa pienen Pihlaisto-saaren (Rönnbusken) ympäri spiraalia siten, ettei GPS-jälki leikkaa itseään (Pihlaiston oikealla puolella Melkki).
Samalla keksin, että...
Sääntö 1: GPS-spiraalin "asteluvun" voi laskea. Vedä suora viiva saaresta ulos haluamastasi kohdasta. Spiraalin asteluku on suoran viivan ja GPS-jäljen leikkausten määrä.
Mallikuva kertoo, että tämän spiraalin asteluku on 5.
Sääntö 2: Jos GPS-jälki leikkaa itseään, spiraali on tietysti hylätty.
Koska homma oli visuaalisesti hauska, päätin yrittää tänään 22.8.2010 uudestaan. Noin 10 m/s tuulen takia kokeilin Espoonlahdessa Länsiväylän pohjoispuolella enkä avomerellä. Koska saaria ei tuolla ole, päätin, että...
Sääntö 3: Jos saarta ei ole, melo spiraali ilman saarta ja spiraalin keskelle jokin selkeä kuvio.
Lähikuva todistaa, että spiraali on virheetön ja sen keskellä on ankkurin kuva (pohjoinen alhaalla):
Suoraan kuvasta laskien tämän spiraalin asteluku on 10. Koska kuitenkin keskellä oleva kuvio on myös melontaa, tehdään lisäsääntö...
Sääntö 4: Jos melot spiraalin keskelle monimutkaisen kuvion (ei pelkkä pallo), lisää spiraalin astelukuun yksi.
Sääntö 4 huomioiden melomani ankkurispiraalin asteluku on 11. Se on samalla ennätys, jota muut voivat lähteä tavoittelemaan!
PS. Matkaa kertyy ja aikaa kuluu salakavalan paljon. Ankkurispiraalin ynnä alun ja lopun melonta = 23 km, 5 tuntia.
(Päivitys 23.8.2010) Veneilevä naapuri teki mielenkiintoisen rinnastuksen. Ennen vanhaan merimiehet tekivät ulkosaaristoon jatulintarhoja odotellessaan (ehkä päiväkausia) sopivaa tuulta ylittääkseen Suomenlahden. Siis sama idea kuin minulla = itsensä viihdyttäminen ja ajankulu (kivi)spiraaleja tehden.
(Päivitys 29.8.2010) Kuva GPS-laitteesta, jonka kuvaruutua seuraan koko ajan, kun melon.
Kommentit