Joulukuu tuo melontaan uusia piirteitä. On lyhennettävä matkaa, varauduttava hyisiin keleihin ja jäihin sekä nopeasti pimenevään iltaan. Turvallisuutta voi lisätä melomalla isommassa porukassa. Näin teki Avokanoottiyhdistys Inkoon Barösundin vesillä 4.-6.12.2009.

Retken merkillisintä antia oli Barölandetin Möviken-lahden kaislikossa alassuin kellunut lintu. Kun nostin sen kanoottiin, havaitsin sen pieneksi huuhkajaksi, ensimmäisen vuoden poikaseksi.

Pakolliset vitsit heitettiin: Hyvä, nyt saatiin ruokaa. Enemmän ajattelin mahdollista tieteellistä selvitystä: kuoliko otus nälkään vai tautiin?

Muutamalla puhelinsoitolla selvitin, että eläinmuseo on huuhkajalle oikea osoite. Sovin museomestari Martti Hildénin kanssa, että saisin seurata linnun käsittelyä. Jo sitä ennen metsästävä naapuri kävi kylässä: nälkiintyneeksi hän linnun totesi, liian huonoksi saalistajaksi.

Sitten eläinmuseoon. Ulkoinen olemus: ei vikoja siivissä. Linnun koko, pienet jalat ja kynnet, paljastaa sen urokseksi.

Linnun mykiöt olivat pienentyneet kahden parvekkeella vietetyn yön aikana.

Siiven mittaus.

Punnitus 1,9 kg ja tulos muistiin. Hyvin pienikokoinen.

Kortti kiinni jalkaan ja pakastimeen.

Milloin voin nähdä tämän huuhkajan täytettynä eläinmuseossa? Siihen ei ole vastausta. Voi olla, että lintu otetaan käsittelyyn esim. 2 vuoden kuluttua. Tarkempaa seurantaa ei ole.

Toisaalta surullinen tapaus - toisaalta tavallinen. Näin luonto toimii.

Briefly in English. While in the December canoeing tour in Barösund, Inkoo, I found a small dead eagle-owl floating in reeds. I picked it up into the canoe and forwarded it into the animal museum of Helsinki. The reason for the incident: it was a bad hunter, starved to death.