Tapahtui äsken 2.2.2012 Ushuaiassa, Argentiinan eteläisimmässä kaupungissa.

Kävelen kadulla. Pistäydyn kauppoihin katselemaan olisiko jotain ostettavaa (tämä on viimeinen päiväni täällä).

Astun valokuvausliikkeeseen. Katson ympärilleni. Katson myös lasipintaisen pöytälevyn alle.

7734609454_5790883e88_b.jpg

Tuttu valokuva. Päällä lukee "Fin del Mundo / Principio de Todo / ushuaia". Kysyn puhuuko myyjä englantia. Ei puhu. Sanon jotakin sen tapaista kuin "esta no Ushuaia, esta El Calafate" -- tuo ei ole Ushuaia, tuo on El Calafate.

Myyjä ottaa valokuvan pöytälevyn alta ja katselee sitä. Hän sanoo, että kyllä se on Ushuaia.

Minäkin pyydän valokuvan käteeni. Kuvan tausta on tyhjä. Se on selvästikin pelkkä printti. Tässä valokuvaamossa voi nähtävästi teettää isomman version kuvasta omalle seinälle. Sanon "esta persona en foto, muy" ja osoitan itseäni sormella (en sano sitä millään lailla esim. tuohtuneena, vaan lähinnä ylpeään sävyyn). Sitten osoitan valokuvassa olevaa järveä ja sanon "Lago Argentino".

Niille, jotka eivät tiedä mikä tuo valokuva on, lyhyt selostus: Otin valokuvan täydellisestä auringonpimennyksestä 11.7.2010 El Calafatessa Argentiinassa. Nasa valitsi sen APODiksi eli Astronomy Picture of the Dayksi 15.7.2010. Kuva on nähtävillä Nasan saitilla pienennettynä tässä linkissä. Olen selostanut valokuvan ottamisen vaiheet täällä.

(Taivaanmekaniikan harrastajille on muutenkin selvää, ettei aurinko paista koskaan tuosta kulmasta Ushuaiaan, joka sijaitsee Tulimaan etelärannikolla 55 eteläisellä leveyspiirillä.)

Myyjä sanoo, että ehkä se sitten on El Calafate ja pistää valokuvan takaisin lasin alle. Sitten hän soittaa johonkin. Arvelen, että soittaa jonkun kielitaitoisemman paikalle -- olisihan tässä kiva kommunikoida hiukan paremminkin moista sattumusta. Odotan 5 minuuttia enkä oikeastaan enää välitä koko jutusta. Ihan sama. Myyjä kuitenkin sanoo, että älä lähde vielä.

Kolme poliisia tulee paikalle. Mielessäni käy, että voisin ottaa valokuvan poliiseista, onhan tämä nyt kuitenkin aika hauska jatko äskeiselle keskustelulle, jos poliisit tulivat minun takiani, mutten kuitenkaan ryhdy siihen. Yksi puhuu ihan hyvää englantia. Hän kysyy mikä on ongelma?

Sanon, että ei tässä sinänsä ongelmaa ole. Huomasin vain, että tämä valokuva, jonka otin puolitoista vuotta sitten El Calafatessa, on esillä tässä valokuvaliikkeessä ja mainostaa tällä hetkellä Ushuaiaa.

Siirrymme kadulle liikkeen eteen, jottemme häiritse muita asiakkaita. Keskustelua käydään rauhallisesti. Saan mielikuvan, että kauppias kyllä ymmärsi sen mitä olin 5 minuuttia sitten hänelle sanonut tönkköespanjalla. Siksi hän oli soittanut poliisit, kaiken varalta, jotta asia käytäisiin loppuun mahdollisimman nopeasti.

Sanon, että minulla ei ole mitään vaatimuksia. Kiinnitinpä vain huomiota tähän seikkaan. Yksi poliisi kysyy, että eikö sinulla ole copyright tähän valokuvaan? Sanon, että onhan minulla. Poliisi sanoo, että ongelma on internet, sieltä voi kuka tahansa kopioida valokuvia.

Emme ole tästä eri mieltä. Eikä minulla tosiaan ole mitään vaatimuksia, sillä en tiedä kelle sellaisia pitäisi esittää enkä muutenkaan pyri konfliktiin, kun valokuvaus ei ole ammattini.

Kun tilanne ei enää etene, päätän keskustelun kättelemällä kaikkia poliiseja kiittäen heitä kiinnostuksesta asiaan. Yksi poliisi sanoo, että se on hieno valokuva. Huudan valokuvausliikkeen ovelta myyjälle "no problem", laitan peukun pystyyn ja sanon "tsau". Heilautan kättä poliiseille hyvästiksi ja jatkan kiertelyä toisiin kauppoihin.