Päivä sujui näin. Kävin uimassa tuossa.

1248198056_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Menin aamiaiselle. Keräsin lautasen täyteen 3 kertaa Intian herkkuja.

1248198033_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Sanoin huomenta viereisen pöydän länsimaalaiselta näyttävälle miehelle. Siitä urkeni pitkä keskustelu ja pian siirryin samaan pöytään.

Nebraskan yliopistolle tutkiva Patrick on etnologi eli kansantieteilijä ja asuu Delhin lähellä. Kansantiede tutkii kyläyhteisöjä ja lähestyy ihmistä hänen omasta näkökulmastaan. Näin ollen mies kiertää Intiaa ja käytännössä ajoittain asuu ja elää intialaisissa kylissä intialaisten kanssa. Hän kerää materiaalia kirjaan kansan uskomuksista Intiassa.

Kyselin tästä ja Patrick oli todellinen tietolaari. Sain selvyyttä aiempiin epäselvyyksiin: Intialaiset kunnioittavat lingamia siksi, että ne ovat omissa huoneissaan eivätkä siksi, että ne ovat lingameja. Jos omassa huoneessa olisi tanssiva Shiva (tai mikä tahansa muu jumaluus) ja lingam olisi ulkosalla tai yleisemmässä tilassa, sitten Shivan edessä otettaisiin sandaalit pois ja uhrattaisiin rahoja ja keksejä eikä lingamin. Patrick sanoi, että kuvaamani patsas tuskin on Saraswati tai Parvati, vaan ehkä Devi. En jaksa selittää enempää.

Siirryimme huoneisiimme, koska ilmeni, että ne ovat viereiset. Patrick oli kiinnostunut pyynnöstäni liittyä seuraamaan auringonpimennystä. Veimme suunnitelmaa eteenpäin, mutta lopulta hänen oli kieltäydyttävä täksi päiväksi buukattujen kylähaastattelujen aikaavievyyden takia. Pahoittelin asiaa, sillä juttelu tämän humaanin mestarin kanssa oli nautinto.

Samaan aikaan, kun suunnitelma Patrickin kanssa oli vireillä ja lopulta haudattiin, haimme molemmat tahoillamme netistä säätietoja. Tuli ilmi, että itään luvattiin parempaa säätä kuin Bhopaliin. Niin päätin jättää hotellin. Maksoin itselleni kuskin, jonka kyydissä lähdin kohti itää Jabalpuriin.

Melkein koko päivän satoi.

1248198151_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Jaa, no kyllä aurinkokin paistoi kerran 5 minuuttia.

400 km matka kesti yli 10 tuntia. Sellaiset ovat Intian tiet. Maksimivauhti on 70-80 km/h, mutta kylien kohdalla pienenee kolmeenkympppiin. Kiskojen yli ei pääse melkein koskaan heti, vaan on odotettava junaa. Loppuvaiheessa illan pimennyttyä aikaa kului myös hotellin etsintään.

Ravintopuoli jää huonolle tolalle, kun näin vaihtaa paikkaa. Teiden varrella ei ole ruokapaikkoja. Ainoa mitä syön on pussikaupalla perunalastuja, koska niitä saa monesta paikasta ja pitää pahimman nälän loitolla.

Nyt menen nukkumaan, sillä kello on täällä yli puolen yön ja pimennykseen vain 6 tuntia.

Briefly in English. The first two photos are from the hotel in Bhopal, which was generous in many ways. Today I traveled 10 hours by taxi to Jabalpur in rainy weather. Here I try to shoot the eclipse tomorrow morning. Let's see how it turns out.