Melottuani edellisen päivän Espoon edustan vesiä, nukuttuani yön Rövarenilla, kun varhain aamulla oli ylimääräistä aikaa ja kuljeskelin rannalla, aurinko paistoi, tuuli ja oli lämmintä, silloin katsoin lätäkköön ja sain idean.
Jääkauden tasoittamissa silokallioissa on muutakin erikoista. Missä geologisessa prosessissa alla oleva kuvio on voinut syntyä?
Päivitys 1.9.2011: Kysyin kuvion alkuperää Jarmo Moilaselta, jonka geologian asiantuntemuksen tiesin. Hän vastasi seuraavasti:
Kyseinen kivilaji on poimuttunut suonigneissi, joka kuuluu migmatiitteihin eli seoskiviin. Koostuu nuoremmasta vaaleasta graniittisesta juonesta joka on työntynyt tummemman ja vanhemman gneissin sisään. Tämän jälkeen kivi on ollut korkean metamorfoosin (=muodonmuutos) olosuhteissa eli korkeassa lämpötilassa. Näissä oloissa lämpö ja puristus esim. vuorijonon syntyyn liittyen on saanut alunperin suorat graniittiset juonet poimuttumaan eli "ryttääntymään". Suonigneissi on varsin yleinen kivilaji Etelä-Suomessa. On päässyt jopa postimerkkiinkin:
Alla tavanomainen kuva (edustan lammikko on sama kuin kahdessa ensimmäisessä kuvassa).
Retki-info: Rövarenille ja muille Espoon saarille pääsee paitsi kanootilla myös Espoon saaristoliikenteen laivoilla kesäaikaan 4 euron maksua vastaan (meno-paluu 8 euroa). Yllä oleva linkki kertoo, että vuoden 2011 liikennöinti loppuu 4.9.2011 eli ensi viikonloppuna.
Telttailla saa.
Käyn nukkumassa näillä saarilla joka syksy 3-5 kertaa. Kostea hiukan suolainen saaristoilma, sileiden kalliorantojen karuus, mainingit merellä, tuulen suunnan huomiointi ja vaikutus reitinsuunnitteluun, toisinaan peilityyni meri, toisinaan rankkasade ja ukkonen, nämä ovat niitä piirteitä, jotka merelle vetävät ja joita ilman omat retkeni olisivat köyhempiä.
Kommentit