Auringonpimennystä odotellessa (vielä 8,5 tuntia aikaa)... jotain Argentiinan ihmisistä.

Taksikuski = Unohdin sanakirjan kotiin, joten kertasin luvut 1-100 ja viikonpäivät espanjaksi taksikusin kanssa, joka ei puhunut englantia. Matka Buenos Airesin lentoasemalta bussiasemalle sujui hyödyllisesti.

Tarjoilija = En saanut millään rahaa vaihdetuksi, koska olin ohittanut lentoaseman rahanvaihdon. Visa-kortti ei auttanut, koska kaikista automaateista oli lauantaina rahat loppu. Barilochen bussia odotellessa oli kova nälkä. Tarjoilija vaihtoi omaan piikkiinsä 20 euron setelin, jotta sain syötävää. (Rahaa onnistuin vaihtamaan vasta Barilochessa.)

Santiago = Ystävällinen nuori yliopistomies istui viereeni bussissa Buenos Airesista Barilocheen. Sain häneltä paljon tietoa. Sanoi "hyvä että et ole saksalainen", kun Argentiina oli hävinnyt Saksalle MM-jalkapallossa. Se oli tietenkin vitsi.

Mies bussissa = Kun olin päättänyt räntäpatikoinnin Barilochessa ja minun piti mennä täpötäydessä bussissa teltalle, oli vaikea havaita missä kohtaa jäädä ensimmäisestä bussista pois. Pyysin vieressä seisovaa miestä havainnoimaan, mutta koska hänkään ei tiennyt (hänen ei tarvinnut vaihtaa bussia), hän puolestaan kysyi muilta ihmisiltä, jotka eivät puhuneet englantia.

Nainen bussissa = Jäi pois ensimmäisessä bussissa samassa kohtaa ja jatkoi seuraavaan bussiin kuten minä. Yleisesti jos bussissa joutuu seisomaan, on vaikea nähdä missä mennään. Vaikkei yhteistä kieltä ollut, sain häneltä apua.

Maurizio ja Carlos = Nuoret miehet Buenos Airesista talvilomalla Barilochessa. Jaoimme saman huoneen, kun olin siirtynyt teltasta sisätiloihin. Molempien juuret ovat Japanissa, esim. Carloksen isä ja äiti muuttivat Argentiinaan onnea etsimään, koska Japani oli sodan jälkeen raunioina. Istuimme iltaa yhdessä. He tekivät pizzaa ja tarjosivat minulle. Paljon kiitoksia.

Suutari = Virosta ostettu vyö hajosi, liian heikkoa nahkaa liitoskohdassa. El Calafaten tulopäivänä oli aikaa, joten ryhdyin etsimään korjaajaa. Menin sisään taideliikkeeseen, minua neuvottiin seuraavan korttelin käsityöpajaan. Menin sisään käsityöpajaan, jossa ei englantia puhuttu, mutta käsitin sanasta zapateria, että suutari olisi 400 metrin päässä (piirsivät merkin karttaan ja kirjoittivat osoitteen). Menin kartan osoittamaan paikkaan, mutta en löytänyt zapateriaa, joten kysyin paikallisasukkaalta, joka ei puhunut englantia, hän osoitti erästä tavallista asuintaloa. Koputin oveen ja näytin rikkinäistä vyötä. Englantia puhumaton suutari kutsui sisälle, mentiin takahuoneeseen, jossa oli verstas. Hän etsi nahan kappaleita laatikoista ja ryhtyi heti korjaamaan vyötä. Jostain syvältä minusta kumpusi espanjan sanat mas fuerte, vahvempaa [nahkaa]. Televisiosta tuli välierä Saksa-Espanja. Kun vyö tuli valmiiksi 20 minuutissa, suutari pyysi palkkioksi 10 pesoa eli 2,20 euroa. Niin vähän! Maksoin 20 pesoa. Kiitos ihan suunnattoman paljon.

1278540531_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kun eilen sanoin täällä Calafate Hostellilla, että olen vielä 2 yötä lisää ja halusin maksaa niistä, vastaanoton nainen sanoi, että heillä on alennus: jos on 2 yötä, samaan hintaan voi olla kolmannen. Näin ollen maksoin vain yhden lisäyön. Ei siis mitään sen tapaistakaan, että nainen olisi laittanut yhden yön hinnan omaan taskuun vaan neuvoi.

Muitakin tilanteita voisin kertoa, mutta eiköhän tuosta jo ilmennyt, että argentiinalaiset ovat todella mukavia tyyppejä. Unohtakaa Diego Maradonan persoona, jos ette hänestä jostain syystä pidä. Se ei ole oikea kuva Argentiinasta.

Sanon vielä, että Argentiina on aika halpa maa. Vaihtamani 400 euroa ei millään kulu 10 päivässä hotelleihin tai syömiseen, mutta tuon sitten Suomeen paljon kotisuklaata, jota täkäläiset tehtaat valmistavat. Alkakaahan jo lipoa kieliänne siellä Suomessa!