Hanhilauman ohjaaja, Ubud.

Kioskinpitäjä herää aamuun, rouva yhä nukkuu, Lovina.

Maissinmyyjä, Bedugul.

Kaniininmyyjä, Bedugul.

Hedelmänmyyjä, Bedugul.

Rambutan-hedelmä, jonka kuori väännetään auki.

Käärmeennahkahedelmä on kuin lievästi pihkainen mieto ananas.

Sivettikissa syö kahvirypäleet ja ulostaa pavut, jotka jauhetaan. Näin tehdään indonesialaista (kallista) Kopi Luwak kahvia, jossa on kuulemma mahtava maku (en juo kahvia, en ole maistanut).

Aamutee ja -riisitarjoilu Bedugulissa, kuului hotellin hintaan.

Aamuteetarjoilu Lovinassa, maksoin erikseen.

Nasi goreng, indonesian kansallisruoka. Käristettyä riisiä, vähän kanaa ja kananmuna joko riisin seassa tai erikseen, muutama vihannes, rouskuvaa maissileipää (vai mitä se on?), juomineen 1,50 - 4 euroa. Tarjoillaan lusikan ja haarukan kera.

Nasi goreng, samat ainekset eri tavalla (riisi munakkaan sisällä), poikkeuksellisesti aseeksi annettiin veitsikin.

Kierros päättyy indonesialaiseen perusvessaan ja suihkuun, kylmää vettä kannulla niskaan ja kannulla huuhdellaan pönttö, Bedugul.

(Täällä Ubudin Brata homestayssa on toki oikea suihku.)