Tämä kirjoitus sisältää Kemijoki 2010 -reissun Kuola-Maltio-Tenniöjoki-tarinan. Muut osat ovat: Kemijoki-suunnitelmaLuiro-tarinaKemijoki-tarinaKemijoki-reittikartat.

Torstaina 17.6.2010 juna toi Kemijärvelle, josta jatkoin bussilla Sallaan ja sitten Kotalaan, jonka sillalla jäin pois. Kanoottia kokoon laitellessa sain seuraa.

1276942564_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kotalan kylässä asui kuulemma joskus 200 henkeä – nyt on 30 taloa, joissa jokaisessa asuu 1 ihminen. Kysymys onko kylässä koulu on mieletön, koska ei ole lapsia.

1276942655_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kotalasta alkaa Kuolajoki. Ylävirtaan 3 km on Venäjä. Alavirtaan 24,5 km tullaan Tenniöjoelle. Kuolajoki oli tylsä. Ensimmäiset 10 km suvantoa, sitten hiukan virtausta. Oli joella hetkensäkin, kun se jakautui kahdeksi uomaksi 3 km ajaksi ja kapeni 10-metriseksi (menin vasemman uoman), muttei siitä sen enempää.

Kuolajoen ja Tenniöjoen yhtymäkohdassa on Saijan kylä, jossa purin kanootin. Olin soittanut etukäteen taksimiehen paikalle, joka ajoi minut metsäautotietä Maltiojoen yläjuoksulle. Kello oli tarpeeksi, joten päätin pystyttää leirin. Iltaviihteeksi täytin kanootin, meloin 8-metrisen joen yli ja patikoin 2 + 2 km Tarpomoiva-nimisen vaaran huipulle, josta aukesi kaunis näkymä itään.

1276942784_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Perjantaina 18.6.2010 lähdin alas Maltiojokea, jossa oli paljon I-luokan koskia.

1276942906_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

En vaivautunut tarkistamaan niitä, vaan laskettelin alas. Hienoa menoa, tosin vettä olisin toivonut lisää. Maaston puissa näkyi paljon tulvan niihin heittämää kasvustoa, joka muokkasi rantakoivuista aavemaisia. Alla oleva vaakasuora koivu yhä lehtii.

1276943359_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kun en ollut koskessa, katselin alla vilistävää keltaista hiekkaa joen pohjassa. Vesi oli niin kirkasta, että tuli tunne liitämisestä puolen metrin korkeudella. Kun aurinkokin aika ajoin paistoi, katselin joen pohjassa melovaa varjoani.

Maltiojoen rannoilla on poroaitaa, joka jatkuu myös joen yli.

1276943751_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Sen alitus sujui näin.

1276943879_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Porojakin näkyi. Yhden ehdin jopa kuvata.

1276944056_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kosket loppuivat 20 km kuluttua. Sen jälkeen meloin yhä virtaavaa meanderoivaa Maltiojokea, kunnes 41 km jälkeen joki laski Tenniöjokeen. Ennen sitä täytin kuitenkin vesipullot. Miksi näin? Taksimies ja yksi paikallisasukas olivat sanoneet, että Tenniöjoen vettä he eivät suoraan juo. Vesi tulee Venäjältä ja sikäläinen rajavartiosto ei välitä mitä jokeen kaatavat. Totta vai tarua, sitä en tiedä, mutta Tenniöjoessa oli silmin nähden enemmän pienhiukkasia (Maltiojoessa ei melkein mitään).

Tenniöjoki oli leveä, tylsä ja tasainen, joskin virtausta siinä on 1,5 km/h. Melottuani 8 km saavuin Saijaan, josta olin ottanut taksin päivää aiemmin. Sen jälkeen meloin vielä Nousun kylän ohi kohtaan, jossa 6 metriä leveä Pyhäjoki laskee Tenniöjokeen. Täytin Pyhäjoesta juomapullot. Pyhäjoen ja Tenniöjoen kulmauspeltoon jäin yöksi. Matkaa olin tehnyt perjantaina 69 km.

1276944486_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tenniöjoen iltavalaistus.

1276944269_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Aurinko ei täällä nyt laske, koska on keskikesä. Kun menee nukkumaan, on sitä paitsi liian lämmin. On odotettava makuupussin päällä, kunnes iho hiukan viilenee, jotta pussin voi laittaa peitoksi. Joskus toivoo, että teltassa olisi ikkuna. Kuulin ulkoa vaimeaa huohotusta, mutta arvelin, että se on poro.

Lauantaina 19.6.2010 eli tänään heräsin. Pilviä Tenniöjoella.

1276944674_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Kuten kuvasta voi päätellä, ei tuullut. Se on huono juttu, sillä arvaatte kai miksi laitoin teltan aukealle pellolle? Laitetaan vihjeeksi toinen kuva.

1276945080_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Aivan oikein. Täällä on hyttysiä, jotka tuuli karkoittaisi aukealta.

Silloin kun ei tuule tai muuten vaan ei-aukeilla paikoilla noudatan ruokatauolla seuraavaa menetelmää: laita hyttyshattu päähän kanootissa, mene rantaan, ota keitinvehkeet esiin, keitä 2 dl vettä ja kaada se astiaan, kaada pika-kuskusta astiaan kunnes on sopivasti, odota 30 sekuntia, kaada kylmä tonnikalapurkki päälle, nosta hyttyshattu ylös ja lähde kävelemään astian ja lusikan kanssa, jotta hyttyset pysyvät takana, kävele ja syö, kunnes ruoka loppu, vedä hyttyshattu päälle, palaa keittimen luokse, jne. (Näin yksinkertaista ruokaa teen siksi, että kattilassa laitettavaan ruokaan hyttyset lentävät ja kuolevat nopeasti.)

Hyvänä puolena mainitsen, ettei tämä ennätyspaha hyttyskesä ole (vielä). Näätämöjoella 2008 oli enemmän. Toinen hyvä puoli on, että hyttyset eivät käy hanakasti kiinni. Esim. aamulla herätessä teltassa oli 5 hyttystä, mutta vain yksi oli pistänyt, vaikka olin ollut koko yön heille tarjolla.

Eteenpäin. Pakattuani kanootin otin vielä yhden kuvan pilvisestä Tenniöjoesta.

1276944893_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Meloin tänään ensin Tenniöjoen loppuun, kunnes saavuin Kemijoelle ja sitten vielä Savukoskelle, jossa nousin kanootista 20 km jälkeen ja otin kuvan.

1276945432_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Savukoskella purin kanootin ja kävin kaupassa. Kun en löytänyt ruokapaikkaa, tein omat pöperöt (kyläkeskustassa ei ole hyttysiä), ja sitten tulin tänne kahvilaan kirjoittamaan ja kuvittamaan tämän jutun.

Seuraavaksi otan taksin, jolla menen Lokan tekoaltaalle, josta lähtee noin 145 km pitkä Luiro. Siitä kerron saavuttuani Pelkosenniemelle todennäköisesti tiistaina 22.6.2010.