Lotta pyysi järjestämään jonkun Nuuksion patikointiretken, kun oli Facebookista nähnyt, että siellä liikun. Niin sitten järjestin. Laitoin Facebookin kautta kutsun hiidenkirnuretkelle välillä Pirttimäki - Nuuksion Pitkäjärvi.

Pirttimäkeen tuli 1.10.2011 bussilla 86 minun lisäksi Tiina ja Lotta, joille jaoin alkupisteessä kartat ja kompassit. Molemmille suunnistus oli tuttua, joten Pirttimäen lähellä sijaitseva hiidenkirnu löytyi enempiä etsimättä.

Yllä olevassa Tiina Kujansuun ottamassa kuvassa kirnu on jalkojeni välissä. Samaa asentoa kokeili hetken kuluttua Tiina.

Jos ihmettelette miksi hiidenkirnujen yllä ollaan kahareisin, siihen on syy. Siitä saa jänniä valokuvia, jossa sininen taivas reunustaa kuvaajan kuvajaisen (tarkistakaapa Tiinan Facebook-profiilikuva nyt, sen kopio on alla!).

Retken säännöt menivät näin: Minä en osallistu suunnistukseen, vaan kävelen perässä. Jos retkeläiset patikoivat harhaan ja eksyvät, en neuvo ennen kuin minua vaaditaan neuvomaan. Eksymisiä tulikin muttei mitään vakavaa. Ja taisin pariin otteeseen neuvoa kysymättäkin, vaikka olin luvannut, etten niin tekisi.

Maasto on Pirttimäen ja Nuuksion Pitkäjärven välillä haastavaa, jos haluaa välttää isoimmat polut. Puron ylitys mäntymetsässä.

Hei katso, cd-levy puussa, sanoi Lotta (oikeasti hämähäkinseitti).

Lehtipuumetsää.

Karpaloiden poimintaa Hynkänlammella. Nam.

Avaria näkymiä Hynkänlammella.

Avokallioita.

Kiersimme 8 hiidenkirnua, joista 6 oli samat tutut Sorlammen hiidenkirnut, joita olen kuvannut tähän blogiin aiemminkin (alla niistä yksi).

Kahdeksas ja viimeinen kirnu = Hyppykallion kirnu, jonka ohi retkettäret olivat kulkea 5 metrin päästä, kunnes huomautin asiasta.

Päätimme retken Nuuksiontielle, josta poistuimme Espoon keskukseen bussilla 85.

Sää oli loistava, retken idea leppoisa ja toimiva. Uuden vastaavan retken järjestän ehkä vielä tänä syksynä?