Tämä on Lofoottien melontaretken päiväkirjan yleiskuvaus. Muut osat ovat: osa 1, osa 2, osa 3.

Lofoottien melontaretki kesti 9 kokonaista päivää 27.6.-5.7.2009 (6 päivää melontaa 107 km, patikointia 25 km) ja olisi sellaisenaan liian pitkä yhdeksi postaukseksi. Siksi kirjoitan ensin yleisjutun avokanoottimelonnan ja muunkin retkeilyn kannalta. HUOM! Lue lopusta varoitus!

Lofootit on pitkä niemimaa, joka pullahtaa Norjan rannikosta ulos kohti Atlanttia. Sinne pääsee Narvikin kautta juna-bussi-yhdistelmällä tai Narvikin ohi ajaen omalla autolla.

1246905816_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Oikeastaan Lofootit eivät ole niemimaa vaan useita peräkkäisiä ja vierekkäisiä saaria, joiden läpi tie kulkee siltojen yli. Ulommat saaret kuten Moskenesøya on syytä jättää kajakkimelojille. Avokanoottimelontaan sopii hyvin vuonot ja sisempien saarten välit sekä tuulitilanteesta riippuen saarten merenpuoleiset rannat. (Keltaiset viivat kuvaavat melomiamme reittejä.)

1246906294_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Tällä matkalla ymmärsin ensi kertaa miksi Norja on jylhä ja Ruotsi ei. Katsokaa alla olevaa kuvaa, joka on otettu junasta Narvikista pohjoiseen. Jääkaudella mannerjää on pyöristänyt nämä vuoret.

1246907597_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Sitten vertailuksi sammakkoperspektiivikuvat Øksfjordin pohjukasta (vuono Hinnøyan sisällä, kuvan copyright Jari Tenhunen) ja Raftsundin sillalta (Austvågøyn ja Hinnøyan väli). Vuoret ovat terävämmät ja komeammat.

1246915624_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1246907483_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Päätelmä: Jääkaudella mannerjään reuna loppui suurin piirtein siihen missä meri alkaa nyt. Siksi meren puoleiset vuoret ovat jylhempiä kuin sisämaassa olevat. Tämä huomio pätee myös Hinnøyan (Lofoottien suurimman saaren) keskiosiin, jossa vuorten huiput ovat pyöreämpiä kuin saaren reunoilla.

Jylhyydestä johtuen osaan taloista pääsee vain veneellä. Sinne on silloin vedetty sähköt salmen pohjan kautta.

1246907530_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Saarten sisäosat ovat hämmästyttävän vehreät, vaikka liikutaan 68 leveyspiirin pohjoispuolella. Pääkasvi saniainen on puolitoistametrinen. Maastossa liikutaan hitaammin kuin Suomen tai Ruotsin Lapissa samoilla leveysasteilla.

1246907574_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Karttaan merkittyjä patikointipolkujakin on esim. Hinnøyan sisäosien läpi. En osaa sanoa niiden helppokulkuisuudesta muuta kuin sen, että ainoa kokeilemamme merkitty polku oli vaikeakulkuinen verraten Suomen vaelluspolkuihin. Toisaalta Lofooteilla kaikki patikointi on joka tapauksessa ylös tai alas menemistä, koska rinne alkaa usein suoraan merestä, joten helppoa se ei voikaan olla.

Meren väri on ylempää katsoen välistä kuin tropiikissa.

1246907513_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Jos on nousuvesi (se on 12 tunnin 25 minuutin välein), ruskeiden rakkolevien läpi melotaan rantaan.

1246907522_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Jos on laskuvesi, on syytä vetää kanootti tarpeeksi ylös (varo liukasta levää!), jottei seuraava nousuvesi sitä vie.

1246907497_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Yleisesti on tärkeää olla tietoinen milloin on nousuvesi ja laskuvesi, koska se auttaa suunnittelussa.

Alla oleva meduusa ei suunnitellut. Se jää kivien väliin ja kuivuu seuraavan puolen tunnin kuluessa.

1246907553_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Ruokaa on meressä paljon, simpukoita ja kalaa. Me tyydyimme omiin ruokiin.

1246907588_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Vesitäydennystä saa monesta paikasta. Pyrimme laittamaan leirimme tasaiselle ruohikolle purojen läheisyyteen. Rantojen yleisestä jyrkkyydestä johtuen välillä joutuu melomaan kilometrejä, jotta sopiva paikka löytyy -- ei kuitenkaan koskaan yli 10 km.

1246907541_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Muista pikkuharmeista mainitaan...

1246910977_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

  • Paarmoja oli paljon, mutta niistä ei ollut haittaa, koska eivät olleet aggressiivisia. Yrittivät useimmiten vaatteiden läpi, mikä ei onnistu. Kun joskus kävivät iholla, sittenkin yleensä epäröivät ja ehti huiskaista pois.
  • Hyttysiä oli vain vähän eivätkä haitanneet.
  • Mäkäriä ei ollut juuri lainkaan.
  • Pahimpia olivat polttiaiset, joita oli pilvittäin. Ne ovat niitä pieniä, jotka lentävät esteettä hyttysverkkojen läpi. On siis koko ajan oltava liikkeessä (minä opin tällä retkellä laittamaan teltan ja kusemaankin kävellessä) tai siveltävä jatkuvasti toisella kädellä naamaansa, jotteivät pure.

.. sillä muuten käy niin kuin eräälle punapilkkuiseksi muuttuneelle retkimiehelle illan ruoanlaittovuoron jälkeen.

 1246911961_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

VAROITUS (lisätty 7.7.2009): Vaikka yllä on Lofootteja kehuttu, valmistautumatta sinne ei pidä mennä. Tilasimme kännykkään joka aamu tuuliennusteen ja suunnittelimme päivän etapin se huomioiden. Matkaa lyhennettiin tarvittaessa tai sitten tutkittiin alueita, joihin tuuli ei vaikuttanut (=vuonoja, jotka olivat tuuleen poikittain). Olimme kenties onnekkaita, koska tuulta oli keskimäärin vähän. Vain kahtena päivänä kuudesta tuuli kohosi yli 5 m/s eikä silloinkaan enempää kuin 8 m/s. Aukeammille vesille uskaltauduimme vain, jos ennuste lupasi tuulen olevan alle 5 m/s ja puhaltavan maan puolelta.

TÄYDENNYS (lisätty 9.7.2009): Vuorovesien luomat virtaukset ovat avokanoottimelojaa kiinnostava aihe, sillä tiedetään tapauksia, jossa meloja on joutunut tahtomattaan ulapalle (tai kuivalle maalle) oltuaan väärässä paikassa laskuveden aikaan. Voiko niin käydä Lofooteilla? Ei voi. Vuorovesivirtaus on näet voimakasta vain matalilla merenlahdilla tai rannoilla, esim. sellaisilla, jossa 10 km rannasta syvyys on 3 metriä. Kun tuollaisessa paikassa vesi laskee, se juoksee ulapalle lujaa. Norjan vuonot ovat syviä. Siksi vuorovesi ei siellä aiheuta isoja virtauksia. Suurin meidän havaitsemamme virtaus oli Raftsundin sillan alla 100 metrin pätkällä 1-2 km/h suuntana pohjoinen, jollainen on melojalle ongelmaton (uuden kuun aikaan vuorovesi olisi voimakkaampi, muttei silloinkaan paha). Ja tähän perään varoitus: Olen ymmärtänyt, että Lofooteilla Golf-virta on vuorovettä suurempi virtausten aiheuttaja. Se on voimakkain ulompien saarten väleissä suuntana etelästä pohjoiseen. Kuinka vahva se siellä on, sitä joutuu kysymään kajakkimelojilta. Raftsundiin Golf-virta ei vaikuta tai vaikuttaa vain vähän, minkä ymmärtää, kun tarkastelee karttaa.

TÄYDENNYS (lisätty 9.7.2009): Kännykän kuuluvuus on Lofooteilla hyvä. Kenttää löytyy kaikilla teillä ja kaipa myös tunneleissa. Puhelin toimii myös maastossa. Vaikka tutkimme neljä vuorten reunustamaa vuonoa, vain yhdessä niistä kenttä puuttui. Tämä vuono oli Trollfjorden.

Briefly in English. Lofoten, Norway, is a spectacular place for open canoeing. We paddled there 6 days in fjords and within the narrow corridors between islands. The outermost islands were not in our interest, because strong currents and winds can make the trip too dangerous. Keep in mind low and high tide as well as steep shores, which might force you to paddle several kilometers before you find the next good place to put up your tent. In general, I strongly recommend, but remember: Stay safe not to risk your life in too strong winds!